| Muuttolinnun nään ylitseni lentävän kaukaiseen rantaan
|
| Meitä jokin yhdistää, mietin nyt ja ymmärrän: Tuuli lintua kantaa
|
| Muistot, jotka jäi jo taa, mutta pitää otteessaan, niistä pois päin lennän
|
| Mutta siivet ovat raskaat niin
|
| Lennä lintu, mene jo kun nousee aurinko
|
| Päässyt olet viimein kaipaamiisi uusiin maisemiin
|
| Tulkoon tuulet, vieköön muistot pois ja minut sinne, missä alkaa voi
|
| Uuden päivän, uuden huomisen, jättää voin viimein muistot eilisen
|
| Tulkoon tuulet, vieköön muistot pois
|
| Joskus muutos saa niin paljon lunastaa, se tekee matkasta raskaan
|
| Täytyy uskaltaa, tuntemattomaan, minun lähteä matkaan
|
| Tiedän, että jättää pois paljon täytyy jotta voin
|
| Päästä viimein kaipaamiini uusiin maisemiin
|
| Tulkoon tuulet, vieköön muistot pois ja minut sinne, missä alkaa voi
|
| Uuden päivän, uuden huomisen, jättää voin viimein muistot eilisen
|
| Tulkoon tuulet, vieköön muistot pois
|
| Tuuli muuttolinnun kantaa kohti taivaanrantaa
|
| Mä sitä seuraan katseellain kuin vanhaa ystävää
|
| Sen kevyt lento mulle toivonkipinänsä antaa
|
| En kauaa enää kanna mukanani tätä taakkaa, tätä taakkaa
|
| Tulkoon tuulet, vieköön muistot pois ja minut sinne, missä alkaa voi
|
| Uuden päivän, uuden huomisen, jättää voin viimein muistot eilisen
|
| Tulkoon tuulet, vieköön muistot pois |