Valokuuhuk’kuikkajavi, Kajastava’tähtilapse',
|
kesäyähyk'lämpehinki', valosinki yättöminki.
|
Raitti paljas raikkaallaanne, tiähyp'piäni tiätyllaanne,
|
liikkuu siällänuari neit, kävelevi tyttöpiäni.
|
Tule neito, laske lapsi, viätäyäsi vieressäni.
|
Tule impi, laske kauno, viätäyäsi vieressäni!"
|
Vastassansa soittoniakka, sulasilmämeltomiäsi,
|
lumokannel kourissansa, sanat laulun kielellänsä:
|
«Näitälaulan, noita muistan, mitätiärän tiättäväksi,
|
koettavaksi kaiken kansan
|
Aamusella aikasella, autereisel’auringolla'
|
läksi miähyt matkoihinsa, meni äijäminne lieni.
|
Tyttöpiäni pikkaraine, lapsi piäni luottavaine,
|
miätti hetkem', miätti toise'. |
ajatteli aivoillansa.
|
Lumovoima soittoniakan, luottehekki laululluoja',
|
oli voimaat’neiollekki, sanat liika juustosekki':
|
Äkäjäine vanha ämmä, neuvo piäntä, lohrutteli,
|
anto ankeet ohjaksensa, elontiälle turvaksensa:
|
«Sulasilmäon sun turmas', sorja soittons’on sun kualos',
|
johna hellit miälessäsi, pirät kauva’sialussasi.
|
Siksi laske unhon tulla, teeppätaika tiätyllaane,
|
sulasilmän surmaat sillä, pahamiälem'melkuttelet:
|
'Näit'et laula, noit’et muista, ekkätiärätiättäväksi,
|
koettavaks’kaiken kansan, yhen immeen ihmeheksi.
|
Tule empä, empätaira, nuku empäollenkana.
|
Empäjääömuistamaha, mitäjoskus jorvittelin!' |