| Kerran unessani näin mä pienen enkelin,
|
| joka hymysuullaan sai mut kiihdyksiin.
|
| Kysyin hältä niinkuin ystävältä,
|
| miksi musta tuntuu tältä;
|
| rinnassani sydän jyskyttää.
|
| Ilman vastausta käänsi päänsä,
|
| lähti lentoon siivillänsä,
|
| vaikka pyysin: palaa takaisin!
|
| Ilman vastausta käänsi päänsä,
|
| lähti lentoon siivillänsä,
|
| vaikka pyysin: palaa takaisin!
|
| Saman hymyn löydän kasvoiltasi, jos vain tahdot niin.
|
| Ja vastauksen kysymykseeni aijaijaa!
|
| Miksi musta tuntuu tältä,
|
| kysyn niinkuin ystävältä;
|
| rinnassani sydän jyskyttää.
|
| Ja vaikket sanojasi käytä, silmistäsi näen sen.
|
| Tiedän, että tunnet rakkauden.
|
| Ja vaikket sanojasi käytä, silmistäsi näen sen.
|
| Tiedän, että tunnet rakkauden.
|
| Sisälläni toivon, ettei tämä unta ois;
|
| ettet sinä koskaan lentäisi pois.
|
| Mut jos unta onkin tää,
|
| kaikki jää, kun herään miettimään
|
| enkä nää sua enää.
|
| Sillä hymylläsi saat sydämeni tuntemaan
|
| rakkautta, jota antaa haluan.
|
| Sillä hymylläsi saat sydämeni tuntemaan
|
| rakkautta, jota antaa haluan.
|
| Rakkautta, jota antaa haluan. |